Viitekorko

Mikä on viitekorko?

Viitekorko on se julkisesti noteerattu muuttuva korko johon laina sidotaan. Viitekorot ovat valuutta (euribor) tai pankki (prime) sidonnaisia. On huomattava, että käytännössä aina kun puhutaan mistä tahansa korosta, niin tarkoitetaan vuosikorkoa.

Mikä on euribor?

Euribor on korko jolla pankit lainaavat rahaa toisilleen. Koron suuruus määräytyy siis pankkien välisessä kaupankäynnissä.

Mitä ovat eri pituudet euribor viitekorossa?

Aika euribor korossa tarkoittaa sitä aikaa, joksi raha lainataan mainitulla korolla. Siis esimerkiksi kun 3 kk euribor on 2,5% tarkoittaa se, että pankki saa (toisilta rahalaitoksilta) kolmen kuukauden lainan ("vipin") 2,5% (vuosi)korolla. Kun 3kk on kulunut umpeen niin laina joko maksetaan takaisin korkoineen tai lainaa jatketaan toiset 3 kk uudella korolla. Koron suuruus määräytyy uudelleen sen hetkisen vallitsevan korkotason mukaan. Tavallisen kuluttajan eli lainaajan näkökulmasta euribor koron pituus tarkoittaa vain aikaväliä jonka korko pysyy ennallaan. Euribor koron pituudella ei ole yhteyttä laina-ajan pituuteen tai lyhennysten maksuväliin. Laina-aika voi olla vuosia, lyhennys kerran kuukaudessa ja viitekorkoa voi silti olla mitä tahansa 1kk - 12kk välillä.

Mikä on prime korko?

Prime korko on pankin määrittelemä viitekorko. Sen tarkistusajanjakso ei ole kiinteä vaan sekin on pankin päätösvallassa. Koron suuruutta vaihdellaan aina tarpeen mukaan. Vaihtopäivän ja suuruuden vahvistaa siis pankki itsenäisesti ja se pyrkii ennakoimaan markkinakoron muutoksia. Tai ainakin väittää niin tekevänsä. Prime korkoa verrataan yleensä 3 kk euribor korkoon, koska käytännössä prime korkoja vaihdetaan keskimäärin noin kolmen kuukauden välein.

Jos pankki määrää itse prime koron, eikö sen kannata tehdä siitä niin suuri kuin mahdollista?

Ei. Ensinnäkin kilpailu toimii tälläkin alueella ja asiakkaat vertailevat eri pankkien prime korkoja keskenään. Toiseksi prime ei ole vain antolaina korko vaan pankki myös ottaa lainaksi prime ehtoista rahaa. Monet pankin määräaikaistalletukset ovat sidottuja juuri omaan prime korkoon. Yksinkertaistetusti voisi sanoa, että kun pankki nostaa prime korkoa niin prime ehtoisten talletusten määrä lisääntyy ja vastaavasti myönnettyjen luottojen määrä vähenee. Koron lasku vaikuttaa toisinpäin: into tallettaa vähenee kun korkoa saa vähemmän ja vastaavasti luoton kysyntä kasvaa kun lainaa saa pienemmällä korolla. Käytännössä markkinakorot ja markkinatilanne antaa pankille signaalin koron muutokseen ja prime koron käyttö pankin omana rahapolitiikkana on hyvin minimaalista.

Mitä prime korkoja on?

Joka pankilla on omansa ja Suomessa oma prime korko on ainakin seuraavilla pankeilla ja rahalaitoksilla: Aktia, EQ pankki, FIM, Handelsbanken, Hypoteekkiyhdistys, Nordea, OP, POP, S-Pankki, Sampo pankki, SEB, SP, Tapiola, Ålandsbanken.

Kumpaan kannattaa sitoa, prime vai euribor korkoon?

Pitkällä aikavälillä tarkasteltuna 3 kk euribor on ollut enemmän aikaa halvempi kuin prime korot. Joskus prime korot pysyttelevät pitkäänkin euribor koron alapuolella. Prime koron sanotaan olevan konservatiivisempi eli markkinakorkojen noustessa prime pysyttelee niiden alapuolella ja laskussa prime laskee muita korkoja hitaammin. Monesti laina sidotaan siihen markkinakorkoon joka lainan ottamishetkellä edullisin.

Jos euribor niin kumpi, lyhyt vai pitkä korko?

Normaali tilanne on, että lyhyt korko on halvempi kuin pitkä. Tämä on kaikkien rahateorioiden mukaista. Vaikka odotusarvo pysyy ennallaan, niin pankin tuoton pitää silti nousta jos riski kasvaa. Tämä siis tarkoittaa sitä, että vaikka keskimäärin pitkästä koron vaihteluvälistä saisi saman tuoton niin heikomman tuoton mahdollisuus saa suuremman painoarvon kuin vastaavan suuruinen paremman tuoton odotus.
Jos lyhyt korko on korkeampi kuin pitkä niin silloin markkinoilla on voimakkaita odotuksia koron laskusta. Noususuhdanteessa tämän sanotaan enteilevän taantumaa. Kyse ei silloin niinkään markkinamekanismista vaan "korkoviisaiden" näkemys tulevaisuudesta.
Kuluttajan kannalta pitkä korko on turvallisempi kuin lyhyt varsinkin silloin kun laina on suuri maksukykyyn nähden ja koron osuus kuukausimaksusta on korkea. Korko säilyy saman suuruisena seuraavaan tarkistuspäivään asti. Lyhyt korko vaihtuu sekä voimakkaammin, että useammin ja voi tuottaa yllätyksen.
Nyrkkisääntönä voisi sanoa, että laina kannattaa sitoa lyhyeen korkoon jos lainan määrä on pieni maksukykyyn nähden. Tällaisena rajana voisi ajatella olevan, että kun lyhennyksen osuus kuukausimaksusta on yli puolet niin silloin laina kannattaa sitoa lyhyeen korkoon. Jos koron osuus on yli puolet olisi pitkä korko parempi. Pitkällä markkinakorolla tarkoitetaan yleensä 12 kuukauden eli vuoden euriboria ja lyhyellä sitä lyhyempää yleensä 3 kk euribor korkoa. Kumpi tulee lopulta edullisemmaksi selviää vasta jälkikäteen.

Korkomarginaali

Usein kuulee puhuttavan korkomarginaalista. Monelle sana korkomarginaali on silti täyttä "hepreaa", pankki-ihmisten jargonia jonka avulla pystyvät nousemaan tavallisten ihmisten yläpuolelle.
Moni ymmärtää käsitteen oikein hyvin, sattuu vain ymmärtämään väärin. Pankit antavat ymmärtää korkomarginaalin olevat se pankin osuus lainan korosta, ihan niin kuin puhutaan kaupan osalta katteesta. Synonyyminä käytetäänkin yleensä ilmaisua pankin kate. Tarkkaan ottaen tämä ei pidä paikkansa. Pankkien marginaalit ovat paljon paremmat kuin marginaali antaa ymmärtää. Marginaali kun lasketaan viitekoron päälle. Viitekorko voi olla vaikkapa 12kk euribor tai pankin oma prime. Se ei ole se hinta jolla pankki itse saa lainaa keskimäärin, vaan ikään kuin korkein hinta, hinta jolla pankki lainaa rahaa jos muualta ei saa. Esimerkiksi 0.6% marginaali + vuoden euribor tarkoittaa, että kuluttaja maksaa rahasta 0,6% enemmän kuin jos pankki saisi jos lainaisi rahan toiselle liikepankille. Tai vaihtoehtoisesti pankki saa pahimmassakin tapauksessa 0,6% voittoa korkona vaikka joutuisi lainaamaan rahan toiselta pankilta.
Temppu on siinä, että pääasiallinen pankin rahan tulonlähde on talletukset. Käyttötilillä korko on lähes nolla, varsinkin kun se lasketaan kuukauden alimman saldon mukaan. Määräaikaistalletuksissa korko on aina euribor tai prime miinus jotain. Jos esimerkiksi pankki ottolainaa rahaa yhdeltä kuluttajalta hintaan prime - 2% ja lainaa sitä eteenpäin toiselle kuluttajalle hintaan prime + 0,5%, niin pankin kate 2,5%! Kannattaa lisäksi muistaa, että pankki kerää muitakin maksuja toimintansa rahoittamiseksi.

Osamaksu

Osamaksukauppa on melko vanha lainaamisen muoto. Sen juontaa juurensa ajalta jolloin lainan saanti pankista ei ollut kovin helppoa. Kauppiaat paikkasivat tämän aukon luotottamalla asiakkaan hankinnan itse. Tuotteesta maksettiin käsiraha ja loppu hinta maksettiin vähitellen pieninä kuukausierinä. Varsinkin postimyyntiyritykset myyvät tuotteita osamaksulla vuoden kahden maksuajalla. Myös huonekaluja ja ajoneuvoja ostetaan tyypillisesti osamaksu kaupalla.
Harva yritys silti enää itse tekee osamaksukauppaa, vaan toiminta on ulkoistettu rahoitusyhtiölle. Kauppiaalle tästä on pelkästään hyötyä. Se saa rahansa heti eikä sen tarvitse selvittää asiakkaan luottokelpoisuutta tai kärsiä mahdollisia luottotappioita. Monesti asiakkaalle myydään samalla myös luottoyhtiön luottokortti.
Viimeisiä oikeaa osamaksukauppaa ovat postimyyntiyritykset. Monet niistäkin ovat perustaneet erillisiä yhtiöitä emoyhtiön kylkeen hoitamaan asiakkaiden rahoitusta.

Sijoituslaina

Sijoituslaina on ajatukseltaan samanlainen kuin yrityslaina. Molempiin sisältyy ajatus ansaita investoinnilla rahaa. Investoinnin pitää tuottaa enemmän kuin mitä ovat lainan kulut. Kuljetusyrityksen elinehdon sanotaan olevan, että akseli pyörii nopeammin kuin vekseli.

Sijoituslaina voi olla yksityisen henkilön laina. Kohteena lainalle on kiinteä arvonsa hyvin säilyttävä ja helposti arvioitavissa oleva omaisuus. Vakuudeksi kelpaa sijoitus itse ja lisävakuutena halutaan yleensä joko omarahoitusta tai jotain muuta kiinteää omaisuutta. Tavallisemmin sijoituslaina otetaan sijoituskiinteistön tai pörssiosakkeiden hankintaan. Sijoittaja pyrkii siihen, että sijoitus tuottaisi paremmin kuin mitä on lainan korko. Sijoittajat puhuvat velkavivusta, jossa pienellä omalla pääomalla ja lainalla päästään suuriin oman pääoman tuottoihin. Sijoituslainan ottajalla pitää olla hyvä tuntemus sijoituksen kohteesta tai sen toimialasta.

Asuntolaina on samalla myös sijoituslaina, jos asunto on hankittu ostamalla. Jos asuntolaina hankitaan asunnon rakentamista varten ollaan lähempänä yrityslainan ideaa.
Liiketoiminnan ja sijoittamisen raja on hiukan häilyvä. Sijoituslaina otetaan sijoittamista varten ja sijoittaminen on passiivista toimintaa jolloin omilla toimenpiteillä ei yleensä ole mitään vaikutusta sijoituskohteen arvon muodostukseen. Sijoittajan toiminta rajoittuukin sijoituskohteen valintaan ja sijoituksesta luopumiseen. Liiketoiminnassa sitä vastoin pyritään aktiivisesti omilla toimilla kohottamaan yrityksen tai sen omaisuuden arvoa. Asunnon hankintaa remontoitavaksi voidaan pitää liiketoimintana (kiinteistöjalostus), vaikka teettäsi remontin ulkopuolisella. Asunnon hankinta suoraan vuokrattavaksi on jo rajatapaus. Vuokralaisten hankintaa ja kiinteistöstä huolehtimista voidaan pitää liiketoimintana. Kohteen vuokraaminen suoraan välitysfirmalle ja sen vastuulle on riittävän passiivista, että sitä voidaan kutsua puhtaaksi kiinteistösijoittamiseksi.

Yrityslaina

Yrityslaina on yrityksen tarpeisiin haettu laina. Usein hankinnan kohteen on yksittäinen investointi johon haetaan rahoitusta. Hankinta voi olla kone, laite, yrityksen toimitilojen laajennus tai yrityskauppa.
Lainan ehdot tarkastellaan yleensä tämän hankinnan riskien mukaan. Myös yrityksen muu maksuvalmius ja vakavaraisuus vaikuttaa lainan ehtoihin. Osakeyhtiö vastaa lainasta koko omaisuudellaan, mutta vastuu ei ulotu osakkeenomistajien omaisuuteen. Käytännössä aloittava osakeyhtiö saa lainaa vain jos lainalle löytyy yhtiön ulkopuolisia vakuuksia kuten kiinteistöjä tai henkilötakauksia.

Luottokortti

Luottokortti on tullut jäädäkseen ja ne ovat vähitellen syrjäyttämässä tavalliset pankkikortit. Luottokorteista Visa Elektron ja Debit ovat lähimpänä pankkikorttia, maksu veloitetaan suoraan tililtä tai ainakin käytännössä tehdään katevaraus, jolloin kyseinen raha ei enää ole asiakkaan käytettävissä.

Luottokortin tavanomainen käyttö ei tarkoita ostamista lainaksi vaan ikään kuin laskulle. Luottokortilla tehdyt ostokset tulevat maksuun kerran kuukaudessa. Tällä tavalla maksettaessa luottokortin käytöstä ei koidu muita kuluja kuin luottokortin vuosimaksu. Muut maksut, siis maksettaessa kotimaassa, jäävät kauppiaan vastuulle. Ulkomailla maksukäytäntö voi olla melko kirjavaa. Monesti laskun loppusummaan lisätään pari prosenttia luottokortti lisää.

Luottokortti sanan luotto voi ajatella tarkoittavan enemmän luottamusta. kuin lainaa. Luottokortti on luotettava niin asiakkaalle kuin kauppiaallekin. Kauppias tietää varmasti saavansa rahansa ostoksesta, riippumatta kykeneekö asiakas maksamaan luottokortti laskunsa. Sen takaa luottoyhtiö.
Asiakas voi puolestaan pitää kauppaa luotettavana. Luottokortti oikeuksia ei myönnetä kenelle tahansa ja oikeudet lähtevät ensimmäistä rikkeestä tai laittomuudesta.

Jos myyjä ei kykene toimittamaan luottokortilla ostettua tavaraa tai palvelua niin luottoyhtiö on velvollinen korvaamaan menetyksen. Hyvä esimerkki on matkanjärjestäjän tai lentoyhtiön konkurssi, joita on lähihistoriassa tapahtunut lukuisia. Luottokortti asiakkailla homma on ollut yksinkertainen: luottoyhtiö on palauttanut rahat tilille tai hyvittänyt summan seuraavassa laskussa. Muille asiakkaille tie on paljon kivisempi. Työlään paperisodan ja pitkän odottelun jälkeen on usein saanut vain osan rahoista takaisin.

Lisää luottokorteista:

• luottokortti vertailu

Pikavippi

Pikavippi tai lyhemmin vain vippi on kaikista lainamuodoista lyhytkestoisin. Rahaa tarvitaan akuuttiin tarpeeseen yleensä vain yksittäiseen pieneen ostokseen. Sen sijaan, että vipattaisiin kaverilta viisikymppiä niin anotaankin laina suoraan vippejä myyviltä yrityksiltä. Anomus tehdään joko matkapuhelimella tai netissä verkkohakemuksella. Monella vippifirmalla ei edes ole käyntiosoitetta asiakkaalle. Luottopäätös tulee yleensä saman tien tai muutamassa tunnissa.
Keskustelua on herättänyt paljon se, että monet ovat joutuneet niin sanottuun pikavippi kierteeseen. Vippi otetaan, että saadaan maksettua vanha vippi pois. Luonnollisesti uusi vippi on vähän isompi kuin entinen tai sitten pitää ottaa kaksi pikavippi lainaa eri yrityksistä. Ongelmallisimmassa tapauksessa sama asiakas on ottanut useita vippi luottoja eri luottoyhtiöiltä. Mitään valvontaa ei ole, montako lainaa asiakkaalla on yhteensä. Pikavippi yritys vain tarkistaa, että luottokelpoisuus on kunnossa ja ettei samalla asiakkaalla on kyseiselle pikavippi yritykselle maksamattomia vippejä. Suunnitteilla on ollut yhteisen rekisterin perustaminen, jolla pystyttäisiin valvomaan ja estämään, ettei yksittäinen asiakas pysty nostamaan liian suurta määrää pikaluottoja. Tämä olisi luultavasti asiakkaiden parhaaksi ja myös luoton myöntäjän etu ja voisi alentaa luottotappioiden määrää. Tätä kirjoitettaessa kyseinen rekisteri on vasta keskustelun asteella.
Pikavippi yritykset ovat monet ryhtyneet oma-aloitteisesti rajoittamaan luottojen myöntämistä. Monet eivät myönnä luottoja lainkaan öisin, jolloin todennäköisyys siihen, että vippi käytettäisiin alkoholin ostamiseen on suurimmillaan.
Parannettavaa on silti vielä monessa suhteessa. Eräs näistä on asiakkaan tunnistautuminen ja tunnistaminen. Lainan pystyy yhä ottamaan jonkun toisen matkapuhelimella omalle tililleen.